keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Pennut omissa kodeissaan

Diana valloitti vuoren
Viimeiset päivät vieteltiin kahden pennun kanssa, Dianan ja Aksun. Oli todella rauhallista! Ne olivatkin sitten ihan paita ja peppu, aina toistensa kimpussa ja sitten nukkumassa kylki kyljessä. Diana lähti Jyväskylään maanantaina, ja eilen tiistaina lähti viimeisenä Aksu Vesilahdelle.


Käytiin Dianan ja Aksun kanssa viimeisinä päivinä vierailulla Wilman ja Topin kotona. Saivat tutustua isompiin vieraisiin koiriin. Aiemmin koko porukka tutustui vielä isompaan, isovillakoira Albertiin. Ensin isot koirat vähän hämmensi, mutta sitten jo kutsuttiin leikkiin.

Diana 9 vk
Aksu ehti kasvaa painossa Dianan ohi, viimeisin punnitus meillä, 9-viikkoisena: Aksu 2,2 kg ja Diana 2,1 kg. Tällaista tämä on, pikkuruinen Viikka ohitti paksu-Tyynen, joka oli jossain vaiheessa pentueen suurin! Mutta Tyynestä onkin tullut elegantti pitkäjalkainen ja -kaulainen prinsessa Diana, ja Viikasta on tullut jämäkkä, täyttä tavaraa oleva Aksu. Melkein ihmetyttää, että ovatko nämä tosiaan ne samat pikku olennot, joita pitelin kämmenellä ja joista olin aluksi niin huolissani?

Nora, kuva: Emma Pylvänen
En ole oikeastaan ollut surumielinen, vaikka pennut lähti. No, ehkä vähän haikeus häivähtänyt jossain kohtaa. Mutta on hienoa, että pennut ovat ihanissa kodeissaan saamassa omilta ihmisiltään täyden huomion ja opetuksia koiranelämän alkeisiin, paljon enemmän, kuin mitä itse pystyin suurpentueelle antamaan. Ja kännykkään on tulvinut mukavia kuulumisia ja upeita kuvia ja videoita. Niistä on tullut tosi hyvä mieli, kiitos kaikille kasvatinomistajille, jos vielä ehditte tätä blogia vilkaisemaan. Tuskinpa ehditte...

Kaapo, kuva: Anni Ylä-Outinen
Pennut ovat ehtineet touhuta jo kaikenlaista. Ovat kuulemma reippaasti tutustuneet maailmaan. Monet ovat mökkeilleet. Yllä Nora mökkeilemässä Punkaharjun upeissa maisemissa. Kyllä sen kelpaa! Sitten mökkimaastossa kirmaileva Kaapo.

Armista ei ole harmia, kun varpaita ajellaan. Kuva: Katariina Nieminen
Pennut ovat olleet yllättävänkin kilttejä. Ei ainakaan suurempia hätähuutoja ole vielä kuulunut. Ne kävelevät kivasti hihnassa ja monet on jo pesty ja trimmattu suuremmitta vaikeuksitta. Osa on ihan nukkunut sylissä konetöiden aikana. Miksei ne meillä...

Kaapo, kuva: Anni Ylä-Outinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti