 |
| Tuuli, Ilo, Myy ja Pyry |
Tavaksi on tullut jouluna ottaa yhteispotretti, mutta eihän näistä mustista saa järkeviä kuvia ilman auringonpaistetta (jos silloinkaan), ja aurinko ei näyttäytynyt ennen joulua ollenkaan. Saatiin sitten paremminkin uudenvuoden kuva. Vanhat vaaleet näytti hyvältä joka otoksessa, mutta jospa edes vähän aurinko häivähtäisi noiden kahden mustan möykyn naamalla, niin olis kiva... 😁
 |
| Myy, Tuuli ja Pyry |
Ovat tässäkin kuvassa taas niin omia itsejään. Pyry ja Myy pönöttävät nätisti kun kerran käskettiin, mutta Tuuli on aika epävalokuvauksellinen kuten tavallista. Sillä on vain kaksi vaihdetta: mahdoton tohotus tai sitten tollanen "kurjaa tälleen paikallaan joutuu oleen". Luonteet tuli hyvin esiin taas, kun opetin kaikille orava-tempun, jossa pitää istua ja nostaa etujalat ylös. Tuulilla kesti kaikkein kaiummin oppia se, että pitää istua eikä hypätä metrin korkeuteen. Lopulta se ratkaisi asian ja oppi äärimmäisen varovaisen "ihan vähän tälleen nostan etujalkoja, ettei vaan mee liian korkeeks". Nyt kun muut nostaa hienosti etujalkansa ylös, jopa painovoiman lakeja rikkova syvärintainen whippet, niin Tuuli sitten nostaa etujalkansa pari senttiä suorastaan täristen itsehillinnän vaikeutta. 😂 Vaikka muulloinhan se on juuri Tuuli, joka aina on etujalat kohti taivasta. Musta blondi kullannuppu yrittää niin kovasti. On se kans melkoinen persoona! 💓
Leikkasin Myyn mun suosikkitrimmiin, conttariin. Luntakin tarttuu
jalkoihin paljon vähemmän, eikä tuu niin kuuma. Se on paksuine
turkkeineen nyt hassu leveä pallo. Tai ainahan se on pallo ollut, mutta
nyt vielä enemmän. Itse asiassa se on vyötäröstäkin jo paksuin
puudeleista, pitäisi varmaan säätää syömistä vähän vähemmälle... Myyllä on alkanut ilmestyä harmaita tupsuja korvien taakse, ja muuallakin karvojen latvat on haalistumassa punertavanruskeaksi. Jännä seurata sen värin vaihtumista.
Niin, ja Pyry kävi joulukuussa uusimassa taas silmätarkin ja sydänkin kuunneltiin virallisesti. Kaikki on edelleen kunnossa!
