Pentujen muotokuvat 17 vrk

Tyyne, isoin tyttö, punainen

Kaikilla pennuilla on silmät auki. Opettelevat vaappuen kävelemistä ja alkavat touhuta vähän jo muutakin kuin vain nukkua ja syödä. Laitoin niille tänään tunnistuspannat. Kiva seurata niitä kun kauempaakin näkee, kuka kukin on. Alkaa niistä kyllä erottua omanlaisiaan piirteitä muutenkin.

Piste, iso tyttö, oranssi

Pentueessa on nyt neljä isoa ja neljä pientä, isot ja pienet ovat keskenään melko saman kokoisia. Isot ovat 500 g paikkeilla ja pienet 370 g paikkeilla. Tässä pentueessa voi lopulta aikuiskootkin vaihdella paljon, oikeastaan mitä tahansa keskarista toyhin, sillä suvuista löytyy niin keskaria, kääpiötä kuin toytakin. En siis ole huolissani pienistä, kunhan kasvavat omaa tasaista tahtiaan ja ovat reippaita, ja sitä ne ovat.

Harmi, pieni tyttö, vaaleanpunainen

Tytöistä kaksi on isoa, Tyyne ja Piste, ja yksi pieni, Harmi. Harmi on tosin pienten ryhmän isoin.

Valko, isoin poika, violetti

Pojista kaksi on isoa, Valko ja Musti, ja kolme pientä, Viikka, Pilkku ja Viva. Valko ja Tyyne ovat kaksi isointa ja ahneinta rohmattia. Juovat tuttipullostakin valtavia määriä sillä asenteella, kuin ei ikinä olisi ruokaa saaneet. Mahat pullottavat kyllä aina kaikilla, mutta olen lisäruokkinut nyt kaikkia pari kertaa päivässä, koska välillä vaikuttavat nälkäisiltä.

Musti, iso poika, vihreä

Pilkku, pienin poika, vaaleansininen

Kolme pikkupoikaa ovat hyvin saman kokoisia, ja kasvavat tasaisesti omaa vauhtiaan. Pärjäävät hyvin nisällä, ovat usein ensimmäisinä nisää varaamassa, kun Pyry tulee imettämään. Viva on ollut kaikkein hanakoin ja kasvanut nopeimmin, aivan kuin yrittäen saada muut kiinni hitaan alun jälkeen. Ja se onkin saanut, ei ole enää edes pienin.

Viva, pieni poika, keltainen

Viikkaa ei oikein innostanut kuvaussessio, silmät eivät pysyneet auki. Nämä kaikki ovat ihmeen rauhallisia ja hiljaisia, eivät ole moksiskaan käsittelystä. Sen verran paljon olen jo joutunut niitä käsittelemään. Pesin tänään niiden pepun ja ajoin vähän karvoja pepusta, että pysyy paremmin puhtaana. Kaikki olivat ihan kiltisti.

Viikka, pieni poika, vaaleanvihreä

Pienet ja isot

Pennut 2 viikkoa

Kaikki samaan aikaan nisällä

Pennut täyttää tänään 2 viikkoa, ja kaikki kasvavat ja syövät hyvin. Nisillä on kyllä melkoinen tunku, niiden on vaikea kaikkien päästä samaan aikaan nisille. Onnistuu, kun auttelen niitä hyvään järjestykseen, mutta en tiedä, onnistuuko jos en ole auttamassa. Se ei kuitenkaan näytä haittaavan, vuorottelevat eri imetyskerroilla niin, että kylläisemmät lepäilee ja nälkäisemmät imee. Annan myös ajoittain vastiketta tuttipullosta tasoittamaan tilannetta. Ahneimmat ja isoimmat Valko ja Tyyne meinaavat aina juoda koko pullon tyhjäksi.

Valko-poika

Isoin pennuista, Valko-poika, avasi silmänsä jo eilen. Tänä aamuna tytöt Tyyne ja Harmi olivat myös avanneet silmänsä, ja pojat Musti ja Viikka raottelevat hieman.

Tyyne, isoin tyttö, jolla on eniten valkoista

Muita vähän vaaleampi Harmi-tyttö

Kaikki hyvin

10 vrk, Viva (sininen peppumerkki) muiden mukana pumppailemassa nisiä

Näyttääkö tämä Blogger väärin postauksien päivämäärät? Ilmankos olen ollut sekaisin vuorokausista! Eilinen postaus on muka maanantailta, mutta siinä on tiistaina 9. vrk otettu kuva. Kyllä mä sen tiistaina kirjoitin. Ja nyt on keskiviikko, saas nähdä mitä tämä nyt väittää. Kaikki on hyvin, Viva nostaa painoaan hurjaa vauhtia, on yksi nopeimmista kasvajista. Mietityttää tietysti, mikä mahtoi olla Vivan hitaan alun syy. Epäilen sellaistakin, että runsas lisäruokinta aiheutti sille jonkinlaisen ähkyn, koska imi todella paljon sitä tuttipulloa aluksi, ja on kai näiden pienten ruuansulatuselimistön kapasiteetilla joku raja, mitä pystyy käsittelemään. Tuttipullosta kun tulee helposti paljon maitoa kerralla. Nyt se on ollut vain nisien varassa, ja emonmaito on varmasti parasta ja sopivasti annosteltua. Kaikkien painot on nyt tasaisessa nousussa.

10 vrk, Harmi lepäilee kyllänsä saaneena

Eläköön Viva!

Viva alkoi taas imeä tasan viikon ikäisenä. Vieressä Piste.

Viva aiheutti meille suuren jännitysnäytelmän, jonka sankariksi se nousi. Onhan sen isäkin sentään Supermies! Viva nosti ekalla viikolla painoaan hitaammin kuin muut, ja sunnuntaina näytti hyvin huolestuttavalta, kun se ei syönyt juuri ollenkaan, ei nisällä eikä tuttipullollakaan kuin muutama imaisu. Alkoi menettämään sitä vähää painoa, mitä oli saanut, muiden kasvaessa silmissä. Makasi vain hiljaa muiden imiessä. Olin jo varma, ettei se selviä, ja heittelin sille nukkumaan mennessä hyvästejä, jos ei enää aamulla nähdäkään. Maanantaina oli tarkoitus mennä eläinlääkäriin miettimään vielä vaihtoehtoja, vaikka epäilin, että vaihtoehtoja olisi vain yksi... Siinä myöhään illalla yhtäkkiä Viva alkoi tomerasti etsiä nisää ja alkoi imeä terhakkaasti! Mun piti oikein tarkistaa monta kertaa, että onko tämä nyt Viva, joka hetki sitten vain makasi hervottomana! Yöllä kävin katsomassa sitä muutaman kerran, kun pesästä kuului imetyksen ääniä, ja joka kerta Viva imi. Sama jatkui koko maanantaipäivän, ja vuorokauden saldoksi tuli 21 g lisää, samaa luokkaa kuin muillakin. Enkä ehtinyt lisäruokkimaankaan kuin kerran sinä aikana. Viime yönä tuli 7 g lisää, ja ei voi kuin huokaista helpotuksesta!

9 vrk, Viva keskimmäinen kolmesta yhden päällä makaavista, sininen peppumerkki

Tässä juuri ottamani kuva. Viva ei enää erotu pienenä rääpäleenä muiden joukossa, vaikka pienin on edelleen, tällä hetkellä 151 g. Seuraavaksi pienin on Pilkku-poika, 185 g. Isoimmat huitelee 300 g paikkeilla. Nämä ovat kyllä tyytyväistä hiljaista porukkaa. Maitoa näyttää riittävän ainakin toistaiseksi. Pyryn viides pikkunisäparikin toimivat nyt hyvin, niistä imevät ehkä jo kaikki isoimmista Valkosta ja Tyynestä pienimpään Vivaan. Pyry on alkanut syödä reilummin alun nirsoilun jälkeen. Vihdoinkin saa vähän huokaista helpotuksesta!

Wilma 7 vk

Tällainen komistus kotiutui viikonloppuna Viialaan sijoituskotiin. Käytiin eläinlääkärintarkistuksessa, ja kaikki on hyvin. Wilma oli reipas ja sosiaalinen, ja kulki jo itse hienosti rappuset ja ritilät. Tosi vahvan oloinen lihaksikas tyttö, jäntevä voimanpesä!

Pennut 5 vrk

4 vrk, Valko-pojan pää pikkunisässä kainalon alla, Musti-poika,  vaalea Harmi-tyttö, 

Piste-tyttö, Viikka-poika, Viva-poika ja Pilkku-poika. Tyyne-tyttö puuttuu kuvasta

Aika sekaisin olen ollut, kun kirjoitin viime postaukseen, että viides vuorokausi alkoi, kolmas se silloin vasta oli. Nyt pennut on 5 vrk, kuudes vuorokausi siis on alkanut. Nyt kaikkien painot on nousussa. Lisäruokinnalla on enää yksi, Viva-poika, jonka paino pysyi samassa vielä kaksi päivää sitten, mutta eilen se nousi 10 g. Se on juonut ahnaasti tuttipullosta, enkä ole ollut kovin huolissani siitä, kun on niin terhakka. Se on vain nyt tällä hetkellä pienin, ja tuossa isossa kasassa on vaikea pärjätä nisillä. Silti huomaan välillä sen päässeen hyvin nisälle itsekin. Se liikkuu pontevasti, välillä mietin että käyttääkö se niin paljon energiaa siihen ponnisteluun, että paino ei senkään takia meinannut nousta.

Viikka 5 vrk

Tässä taas tämä epeli, joka on ilahduttanut suuresti. Viikka-poika syntyi pienimpänä, 100-grammaisena, mutta on lisännyt nyt painoa 37 g. Se on onnistunut pumppaamaan itsensä täyteen maitoa tuolla nisillä hyvällä taktiikalla, tunkeutumalla muiden ali alarivin nisälle, josta kukaan ei pääse vierittämään sitä alas. Sieltä kasan alta se on usein löytynyt maha pulleana, eikä lisäruokinta ole enää tuntunut tarpeelliselta.

5 vrk, oikealla ahne ja paksu Tyyne-tyttö, jolla on T-merkki rinnassa

Pyryllä on tullut maitoa pieniin nisiin kainaloiden alla, siis kahdeksan norminisän lisäksi vielä yksi pari. Toinen niistä taitaa olla niin pieni, ettei pennut osaa niistä imeä, mutta ainakin Valko-poika on oppinut imemään toisesta vähän isommasta.

Pentujen kuulumisia

2 vrk

Pentujen kolmas vuorokausi alkoi ja kaikki kahdeksan ovat yhä kanssamme, mutta ihan vielä ei voi huokaista helpotuksesta pienimpien puolesta. Pienet hakeutuvat nisille kyllä entistä terhakkaammin, mutta painot eivät ole vielä lähteneet kunnolla nousuun. Pientä nousua on havaittavissa kaikilla pienillä, joten ainakin käänne parempaan näyttää tapahtuneen. Mutta kovin hitaasti, joten vielä kovasti jännittää niiden puolesta. Olen antanut neljälle pienimmälle nutriplus-geeliä ja maidonvastiketta. Onneksi ne kaikki imevät tuttipullosta terhakkaasti. Eivät ne heikoilta vaikuta, ovat hyvin liikkuvaisia ja imuote on todella voimakas. Isommat neljä lisäävät jo painoaan selvästi ja ovat oikein pulleita ja vahvoja. Iloisin yllätys on kaikkein pienimpänä, 100-grammaisena, syntynyt uros, jonka paino kääntyi nousuun suhteellisen varhain, ja tällä hetkellä se on enää kolmanneksi pienin. Sen nimi vaihtui Viirusta Viikaksi, sillä ajatuksena on nimetä viralliset nimet Ruohometsän kansan kaninkielisillä nimillä, ja Viikka, Hrairoo, tuntui heti sille sopivalta. "Pikku kahdeksas", taistelija.

Äitienpäivän kahdeksikko

Pyry heräämässä

Äitienpäivästä tuli ikimuistoinen. Pyry sai kahdeksan pentua, 5 urosta ja 3 narttua! Pyry alkoi avautumaan lauantai-iltana, mutta se läähätys ja tuskaisuus vain jatkui ja jatkui, eikä ponnistuksia tullut. Sunnuntaina iltapäivällä lähdettiin ajamaan Hattulaan päivystykseen, koska eläinlääkärin mielestä avautumisvaihe oli pitkittynyt liikaa. Kohdunsuu oli täysin avautunut. Heti epäiltiin, että kohtu on venynyt niin paljon, ettei Pyry pysty ponnistamaan. Ultrassa pennut voivat hyvin ja röntgenissä näkyi seitsemän. Laitettiin ensin oksitosiinia, ja sillä syntyikin nopeasti kolme pentua. Sitten homma tyssäsi siihen useaksi tunniksi, joten leikkaukseen päädyttiin, kun niin monta vielä oli tulematta, ja oksitosiinia ei voinut antaa enempää. Leikkauksen valmisteluvaiheessa syntyi vielä yksi omin neuvoin, ja yllätykseksi kohdusta löytyi vielä neljä pentua, eli niitä olikin kahdeksan. Kaikki olivat elossa ja hyväkuntoisia ja hyvin liikkuvaisia, mutta tietysti pieniä. Eivät mahtuneet enää suuremmiksi kasvamaan. Pienin oli syntyessään 100 g ja isoin 200 g.

Pyry alkoi heti herättyään nuolla pentuja. Se on hoitanut niitä hyvin alusta asti, mikä on suuri helpotus. Pyry on ollut pirteä muutenkin, toivottavasti toipuu nyt hyvin leikkauksesta. Nyt jännätään, lähteekö kaikkien painot nousemaan. Ensimmäisenä vuorokautena ne laskivat, mikä on normaalia. Nyt toisen vuorokauden iltapäivällä parilla painot on jo kääntyneet noususuuntaan ja muilla pysyneet samassa tämän päivän. 

Pienimmäinenkin imee.

Olen seuraillut, että imevätkö kaikki pennut ja pääsevätkö nisälle. Kahdeksalla pennulla on tietysti kova tunku nisille, mutta näyttävät vuorottelevan kuka kulloinkin nisillä ovat. Pienimmätkin ovat olleet nisissä kiinni. Tänään näin, kun Pyry nousi seisomaan, pienin pennuista, "Viiru"-poika, jäi ilmaan roikkumaan takanisään kiinni. Hyvällä otteella sekin siellä on. Se on useita kertoja löytänyt tiensä takanisälle itse, vaikka olen pienimpiä sinne avitellutkin, kun isot jyrää ne niin helposti. Tärkeää on myös seurata, riittääkö maito. Maidon laskeutumisessa voi kestää aikansa, mutta painokehitys sitten kertoo, tarvitaanko lisäruokintaa.

Tunkua takanisille

Pyry hoitaa

Esikoispoika "Musti"

Pyry 8 vk tiineenä

8 vk, 56 vrk

8 viikkoa tuli täyteen, joten synnytykseen aletaan jo varautua. Viimeksi Pyry synnytti 59. vuorokaudella, ja nyt on sen verran iso pentue tulossa, että uskon aika varhain synnyttävän nytkin. Riippuu tietysti myös ovulaation ajankohdasta, jota ei tiedetä. Pyry on viihtynyt pentulaatikossa, lepäilee paljon. Tykkää olla pentuhuoneen rauhassa, koska se on erotettu portilla muista koirista. Ei nyt oikein arvosta muiden koirien riehakasta seuraa.

Eilen pentulaatikossa

Painoa on tullut 2,6 kg lisää. Sen perusteella veikkaan 5-6 pentua.

7 viikkoa tiineenä ja Wilma

7 viikkoa

Pyryn tiineys alkaa olla loppusuoralla. Kovin on tukalaa, aamuisin ei syö ollenkaan, mutta iltaa kohden alkaa ruoka vähän maittaa pienissä erissä. Huomasin pentujen potkut tänään ekan kerran, kun Pyry makasi selällään. Painonnousu hidastui viikko sitten valtavan nopean nousun jälkeen, ja huolestuin sen verran, että päätin sittenkin viedä ultraan tsekkaamaan, että kaikki on kunnossa. Ja siellähän ne pienet liikahteli, sydämet sykki ja yksi heilutti häntääkin. Kaikki hyvin. Määrää ei edes yritetty arvioida, mutta useita siellä oli. Veikkaan painon perusteella viittä, jos olettaa pennut samankokoisiksi kuin viimeksi.

Wilma 5 vk

Muitakin jänniä uutisia on. Olen haaveillut toisesta whippetistä heti kun Ilo tuli meille kuusi vuotta sitten, koska tämä on niin ihana rotu. Villakoirat on kuitenkin vieneet mennessään viime aikoina niin, ettei meille nyt voi ottaa pentua, sen verran monta nuorta koiraa talossa. Nyt löytyi sijoituskoti whippetnartulle meidän läheltä Viialasta Tanja Kulmalan luota. Ihmeen kaupalla Geada Flor -kennelistä Ilon siskontyttären Salsan pentueesta tulikin juuri sopivasti peruutus, ja sain kun sainkin sieltä sijoitusnartun, ihanan sinibrindletyttösen. Sen nimeksi tulee Wilma, Geada Flor Lady Chipotle. Sen isä on upea Play A While What A Wonderful World, "Royal", ja emä Geada Flor Swirly Salsa.

Vähänkö olen innoissani tästä piiiitkäaikaisen haaveen toteutumisesta! Jospa joskus alkaisi myös whippetien kasvatustyö. Vuosia olen seuraillut whippettejä ja muodostanut päässäni kuvaa siitä, millaisia whippettejä haluaisin kasvattaa. No, katsotaan mitä tuosta ihanasta tytystä kasvaa.

Ja muihin jänniin uutisiin... eka kasvatti kävi näyttelyissä! Samppa, Eloele Fuerza del Fuego, oli hienosti Eri, SA, PU4 Ruovedellä. Samppa liikkui tosi hienosti ja muutenkin niin fiksusti käyttäytyi siellä kun trimmasin ja odotettiin tuntitolkulla. Samppa on aika iso, mutta pysyy kääpiöissä. Ja mustana se näyttää myös pysyvän ainakin vielä. Nämä Eemelin ja Pyryn pennut täyttivät juuri vuoden.

Vanha kuva Sampasta

Sampan arvostelu: "Oikea koko ja mittasuhteet. Hyvä kallo ja kuono. Hyvä kaula, ylälinja ja hännänkiinnitys. Oikein kulmautunut. Hyvä etulinja ja ikään riittävä runko. Liikkuu erittäin hyvin. Hännän asento liikkeessä voisi olla pystympi."

Tuuli ja Saana Vaasassa

Tuulikin oli pitkästä aikaa näyttelyssä, Vaasa KV:ssa, jossa olikin paljon muruva-keskarinarttuja ja kova taso. Tuuli esiintyi hienosti, ja sai Erin ja SA:n: "Nice elegant female. Feminine head. Nice expression. Good front and volume. Correct topline and tail. Correct angulations. Good coat. Typical movements. Lovely temperament."