sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

7 viikkoa

Piste, Viva, Viikka, Musti suu auki, alhaalla Kölli, Pilkku, Harmi, Tyyne
Viimeinen viikko kaikkien pentujen kanssa käynnistyy ja haikea eron hetki alkaa jo kummitella mielessä. Pennut on kyllä pistäneet meidän elämän sekaisin. Tänä aamunakin kiljukuoro aloitti viideltä, ja oli pakko päästää pennut ryntäilemään vapaana talossa, että sai vähän aikaa vielä nukuttua. Herättyä oli sitten kakkoja ja pisuja joka askeleella, ja pennut roikkui hampaillaan varpaissa tai tallasivat kakkaläjissä siinä mun siivotessa. Mutta ovat ne ihania, leikkisiä ja kontaktinhaluisia otuksia, jotka eivät meinaa elämäniloltaan nahoissaan pysyä.

Etualalla Piste, Viikka, Tyyne, Harmi
Tiistaina pennut oli Anne Koskelaisen kuvattavana, ja saatiin nämä upeat kuvat. Ei ollut tietenkään yllätys, että kuvaaminen oli melkoista härdelliä. Kaksi ihmistä nosteli jatkuvasti laatikosta sinkoilevia pentuja takaisin. Kovasti olivat taas toimeliaita pentuja, jotka olisivat heti rynnänneet joka suuntaan tutkimaan maailmaa. Pikku hiljaa kuitenkin väsyivät niin kuin pikkupennut aina. Tapansa mukaan Tyyne sinnitteli viimeisenä hereillä. Eihän se malttaisi nukkua, kun on niin hauskaa. Tyynen nimeksi tulee Diana, ja se sopiikin sille prinsessalle. Olen sanonutkin sitä pentueen kuningattareksi. Se sopii sille myös siksi, että pääsee Tuulin siskon, Vickanin, kaveriksi Jyväskylään.

Tyyne/Diana viimeisenä hereillä
Pennut ovat opetelleet hihnassa kävelyä, mikä sujuukin ihan kivasti, vaikka tietysti eri suuntiin innokkaasti sinkoillen. Kaikki on edelleen reippaita maailmanvaltaajia. Eilen käytiin tutustumassa Lempäälän kanavan ihmeelliseen äänimaailmaan. Pennut kävelivät kolisevalla peltillä, ja kuuntelivat aukeavan ja sulkeutuvan kanavan piippausääniä ja veden kohinaa, lokkeja ja kanavassa kulkevia vesivempeleitä. Pari ihmistäkin siellä kulki pentuja silittämässä, ja heidät otettiin vastaan häntä vispaten. Rappusten kulkukin jo sujui monilta. Ne ovat tottuneet kiipeilemään aitauksessa olevalla jakkaralla. Jakkara on erityisesti Harmin, eli Armin, suosikki.


Tässä pennut kolisuttavat keikkuvaa kolinapeltiä. Innokkain kolisuttelija on Viva, mutta kaikki riehuvat peltin päällä ja ympärillä saaden aikaan melkoisen mekkalan. Se ei pentuja hätkähdytä, kuten ei pölynimuri eikä usein pissoja imevä kauhean kovaääninen vesi-imurikaan.


Ruokalautaset tyhjenevät äkkiä, varsinkin Maukkaan Into jota menee kokonainen pötkö päivässä. Sen lisäksi katoaa kaksi isoa lautasellista Canaganin nappulaa. Annan siis aamuin illoin nappulaa ja päiväruokana Maukkaan pötkön. Lisänä öljyjä ja maitohappobakteeria.

Viva, Piste, Tyyne, Viikka, Musti, Pilkku, Harmi
Pennut ovat vierailleet muutamassa kyläpaikassa ja autoilleet siis useita kertoja. Ensi alkuun kantohäkiin sulloutuminen aiheuttaa vinkukonsertin, mutta matkalla porukka hiljenee hieman, ja takaisin tullessa nukutaan jo hiljaa. Ihan kivasti ovat siis automatkat menneet.

Piste, Viva, Viikka, Kölli, Pilkku, Musti syö Harmin korvaa, Tyyne
Kokoerot alkaa jotenkin häipyä silmistä. Isoimman ja pienimmän painoero on 400 g. Kölli on edelleen isoin, 1,7 kg, ja Musti eli Kaapo on ihan kannoilla, pyöristyy myös 1,7 kiloon. Tyttöjen kokoerot ovat aika olemattomat, Tyyne/Diana ja Piste 1,5 kg ja Armi 1,4 kg. Viva on kasvanut ja miehistynyt hurjasti, se on mennyt Armin ohi, 1,5 kg. Sen naama on myös selvästi urosmaisempi kuin ennen niin samannäköisen Armin. Ne erottaa toisistaan jo selvästi. Armilla on siro feminiininen naama. Viikka on Armin kokoinen, 1,4 kg, ja Pilkku, Uwe, on edelleen pienin, 1,3 kg.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti